Oma-aloitteisten veroilmoitusvirheiden korjaaminen

Verovelvollisen on lain mukaan korjattava veroilmoituksessa oleva virhe antamalla kyseiseltä verokaudelta oikaisuilmoitus. Kyseeseen tulevat käytännössä useimmiten arvonlisäverotusta sekä ennakkoperintää koskevien taloudellisesti vähäisten virheiden korjaaminen. Korjausmenettely koskee sekä verovelvollisen eduksi, että hänen vahingokseen tapahtuneita virheitä. Lainvalmistelussa vähäisenä virheenä pidetään myös muita virheitä kuin taloudellisia virheitä. Laissa ei määritelty mitä taloudelliselta merkitykseltään vähäisillä virheillä tarkoitetaan.

Verohallinto on antanut päätöksen siitä, milloin virhettä on pidettävä vähäisenä, ja virheen korjaamisessa noudatettavasta menettelystä.  Merkitykseltään vähäisenä virheenä pidetään enintään 500 euroa. Verohallinto voi lisäksi rajoittaa korjaamismenettelyä, jos virheen korjaamiselle ei ole verokauden veron määrästä johtuen edellytyksiä.

Verovelvollisella on siis mahdollisuus ilman aiheetonta viivytystä korjata taloudelliselta merkitykseltään vähäisen virheen muuttamalla seuraavilta verokausilta ilmoitettavan veron määrää tai muuta tietoa vastaavasti. Verovelvollisen tulisi korjata virhe viimeistään virheen havaitsemiskuukautta seuraavana veroilmoituksen määräpäivänä annettavalla veroilmoituksella.

Verovelvollisen ei siis tarvitse jatkossa kohdistaa edellisessä kappaleessa tarkoitetun virheen korjaamista sille verokaudelle, jota virhe koskee, vaan virheen voi korjata muuttamalla seuraavilta verokausilta ilmoitettavan veron määrää tai muuta tietoa vastaavasti. Tämä lisää joustavuutta oma-aloitteisten verojen ilmoitusmenettelyssä.

Viimeistään verovelvollisen olisi korjattava virhe kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden tai tilikauden päättymistä seuraavan kalenterivuoden alusta, johon kuuluvaa verokautta korjaus koskee.

Verohallinto voi kuitenkin verovelvollisen virheen korjaamisesta huolimatta kohdistaa virheen korjauksen oikealle verokaudelle, jos tämä on verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen erityisestä syystä perusteltua. Tällainen syy voi olla vaikkapa verovalvonnallinen syy.

Mikäli ennakonpidätystä, lähdeveroa tai työnantajan sairausvakuutusmaksua koskeva taloudelliselta merkitykseltään vähäinen virhe havaitaan vasta kalenterivuoden päättymisen jälkeen, virheen korjaamisen edellytyksenä on, että oikaisut on tehty verotusmenettelylain mukaiseen vuosi-ilmoitukseen.