Verotuksen oikaisu verotuksen oikaisulautakunnalle

Muutosta Verohallinnon tekemiin verotusta ja veronkantoa koskeviin päätöksiin haetaan ensiasteena verotuksen oikaisulautakunnalta Verohallinnolta saatuja ennakkoratkaisuja lukuun ottamatta. Verotuksen oikaisulautakunta on pysyvä toimielin, joka ratkaisee verotuksen oikaisuvaatimukset. Oikaisulautakunnalla on itsenäinen ratkaisuvalta, mikä tarkoittaa sitä, että sen ei tarvitse ottaa ratkaisuissaan huomioon esimerkiksi Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa esitettyjä kannanottoja. Verotuksen oikaisulautakunta toimii jakautuneena jaostoihin, ja sillä on koko maan käsittävä toimivalta.

Verohallinto voi ratkaista verovelvollisen tekemän oikaisuvaatimuksen siltä osin kuin esitetty vaatimus tullaan hyväksymään kokonaan. Tässä tapauksessa asia ei mene lainkaan verotuksen oikaisulautakunnan käsittelyyn. On siis mahdollista, että verovelvollinen tekee oikaisuvaatimuksen oikaisulautakunnalle, mutta asia päätetäänkin verovelvollisen eduksi ilman oikaisulautakunnan käsittelyä.

Verotuksen oikaisulautakunnan käsittelemät Verohallinnon verotusta koskevat päätökset voivat olla varsinaisia verotuspäätöksiä tai erillispäätöksiä. Verotuspäätöksiä ovat esimerkiksi tuloverotusta tai arvonlisäverotusta koskevat verotuspäätökset. Erillispäätöksiä ovat taas muut verotusta koskevat päätökset, esimerkiksi tappioiden poikkeuslupaa tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitsemistä koskevat päätökset.

Verotuksen oikaisulautakunta ei käsittele Tullista 1.1.2017 Verohallintoon siirtyneitä valmisteverotusta ja autoverotusta koskevia tehtäviä, joita koskevat oikaisuvaatimukset käsitellään Verohallinnossa.

Verotuksen oikaisulautakunnan hallinnollisesta rakenteesta ja tehtävien järjestämisestä säädetään Verohallinnosta annetussa laissa sekä määrätään tarkemmin Verohallinnon ja oikaisulautakunnan työjärjestyksissä. Verotuksen oikaisulautakunnan toimintaan liittyvää menettelyä on lisäksi selvitetty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa ”Oikaisulautakuntamenettelyn ohjeet”.

Kuka voi hakea muutosta?

Verotusmenettelylain 62 §:n 1 ja 2 momentin mukaan

”Verotukseen saavat hakea muutosta verovelvollinen itse sekä jokainen muu, jonka oman veron määrään verotus välittömästi saattaa vaikuttaa tai joka on veron suorittamisesta vastuussa. Myös yhtymä saa hakea muutosta yhtymän tulon vahvistamiseen ja sen jakoon osakkaille.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ja kunta saavat hakea muutosta verotukseen sekä yhtymän tulon vahvistamiseen ja sen jakoon. Seurakunta saa hakea muutosta kirkollisverotukseen ja Kansaneläkelaitos vakuutetun sairausvakuutusmaksuun.”

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 59 §:n mukaan

”Verohallinnon päätökseen saa hakea muutosta verovelvollinen, verosta vastuussa oleva ja muu asianomaisen verolain mukaan muutoksenhakuun oikeutettu. Veronsaajan puolesta oikeus muutoksenhakuun on Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä.”

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö vastaa veronsaajien oikeudenvalvonnasta, ja se käyttää veronsaajien puhevaltaa verotusta koskevassa asiassa asianosaisena. Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköstä on annettu Verohallinnon ohje ”Veronsaajien oikeudenvalvonta Verohallinnossa”.

Takaisin ylös

Miten muutosta haetaan?

Muutosta haetaan verotuksen oikaisulautakunnalta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimus osoitetaan verotuksen oikaisulautakunnalle. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava määräajassa Verohallinnolle. Sen voi toimittaa mihin tahansa Verohallinnon toimipisteeseen. Kirjallisen vaatimuksen toimittamisesta on syytä ottaa leimattu todistus asiakirjan saapumisesta Verohallintoon.

Oikaisuvaatimusmenettelyyn soveltuvat hallintolain säännökset. Hallintolain mukaan oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla oikaisua vaaditaan. Tässä yhteydessä tulee myös vaatia täytäntöönpanon keskeytystä tai kieltoa, jos sille on aihetta, eikä oikaisuvaatimus ole ilmeisen aiheeton.

Hallintolain mukaan, jos viranomaiselle toimitettu asiakirja on puutteellinen, viranomaisen on kehotettava lähettäjää määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Asiakirjan lähettäjälle on ilmoitettava, miten asiakirjaa on täydennettävä. Asianosainen voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan tai muuta asian käsittelyä varten toimittamaansa asiakirjaa sekä toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Näin ollen oikaisuvaatimuksen tekijää on tarvittaessa kehotettava täydentämään oikaisuvaatimustaan oikaisuvaatimusmenettelyn kuluessa, mikäli oikaisuvaatimuksessa on epäselvyyksiä.

Kuulemisella tarkoitetaan kirjallista selvitystä veroriidan asianosaisilta. Kuulemiseen sovelletaan hallintolain kuulemista koskevia säännöksiä sekä verolainsäädännössä olevia Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuulemista koskevia säännöksiä. Hallintolaissa säädetään, että asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Oikaisulautakunta voi ratkaista asian asianosaista kuulematta esimerkiksi silloin, jos vaatimus jätetään tutkimatta, hylätään heti perusteettomana tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Veroriidan asianosaisille on ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja selityksen antamiselle varattu määräaika. Kuulemista koskevassa pyynnössä on tarvittaessa yksilöitävä, mistä seikoista selitystä pyydetään. Asianosaiselle on toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin.

Verovelvollista on edellä sanotun vuoksi lähtökohtaisesti kuultava Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemästä oikaisuvaatimuksesta ennen päätöksen tekoa. Verovelvolliselle on myös varattava tilaisuus vastaselityksen antamiseen, jos oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineensa verovelvollisen tekemästä oikaisuvaatimuksesta, ellei vastaselityksen antaminen ole ilmeisen tarpeetonta. Vastaavasti verovelvollisen tekemästä oikaisuvaatimuksesta tai verovelvollisen antamasta vastineesta on tarvittaessa varattava Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus tulla kuulluksi.

Verotuksen oikaisulautakunnassa käsittely on aina kirjallista. Mitään normia, miksi suullista käsittelyä ei voitaisi järjestää oikaisulautakunnassa, ei ole olemassa. Käytännössä suullista käsittelyä ei kuitenkaan järjestetä. Tietyissä tapauksissa tällaiselle menettelylle tulisi käsityksemme mukaan kuitenkin tarjota mahdollisuus.

Takaisin ylös

Määräajat oikaisuvaatimuksen tekemiselle

Oikaisuvaatimus koskee verovuotta 2017 tai myöhempiä vuosia

Verovuodesta 2017 alkaen oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Verohallinnolle pääsääntöisesti kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Esimerkkejä 3 vuoden määräajasta

Esimerkki
Yksityishenkilön tuloverotuksen verovuosi 2017 päättyy 31.12.2017. Verovuotta 2017 koskevan oikaisuvaatimuksen määräaika lasketaan vuoden 2018 alusta. Oikaisuvaatimus on toimitettava Verohallinnolle viimeistään 31.12.2020.

Esimerkki
Osakeyhtiön tilikausi on 1.1.2017−31.12.2017. Verovuosi 2017 päättyy 31.12.2017. Verovuotta 2017 koskevan oikaisuvaatimuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään 31.12.2020.

Esimerkki
Verovuodella tarkoitetaan perintöverotuksessa perinnönjättäjän kuolinvuotta ja lahjaverotuksessa vuotta, jolloin lahja on saatu. Perinnönjättäjä on kuollut 30.7.2017. Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään 31.12.2020.

Verovelvollisella on aina kuitenkin oikeus tehdä oikaisuvaatimus 60 päivän kuluessa saatuaan tiedon päätöksestä. Tieto päätöksestä tarkoittaa sitä, että verovelvollinen on vastaanottanut postitse toimitetun veropäätöksen. Vastaanottajan katsotaan saaneen tavallisella kirjeellä lähetetystä päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Saantitodistuskirjeellä toimitettu päätös on saatu tiedoksi saantitodistukseen merkittävän päivämäärän mukaisesti.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön, kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen on tehtävä oikaisuvaatimus neljän kuukauden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymisestä. Edellä sanotut voivat kuitenkin aina tehdä oikaisuvaatimuksen myös 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Oma-aloitteisten verojen osalta oikaisuvaatimus on toimitettava Verohallinnolle pääsääntöisesti kolmen vuoden kuluessa sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden alusta, johon kuuluvalta asianomaisen veron verokaudelta vero olisi tullut ilmoittaa ja maksaa. Jos verovelvollisen tilikausi ei ole kalenterivuosi ja asianomaisen veron verokausi on kalenterikuukausi, määräajat lasketaan sen tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta, johon kuuluvalta verokaudelta vero olisi tullut ilmoittaa ja maksaa. Verovelvollinen voi kuitenkin aina tehdä oikaisuvaatimuksen 60 päivän kuluessa saatuaan tiedon päätöksestä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika oma-aloitteisten verojen osalta on 60 päivää päätöksen tekemisestä.

Edellä sanotussa keskeisiä käsitteitä ovat: verovuosi, verokausi ja verotuspäätös. Yleinen kolmen vuoden muutoksenhakuaika koskee sellaisia verotuksessa tehtäviä ratkaisuja, jotka liittyvät tiettyyn verovuoteen tai verokauteen. Esimerkiksi henkilöverotuksessa kalenterivuosi on verovuosi ja verokaudella tarkoitetaan arvonlisäverotuksessa kalenterivuotta, neljänneskalenterivuotta tai kalenterikuukautta. Verotuspäätöksiä ovat muun muassa nimeltään tulo-, kiinteistö- sekä perintö- ja lahjaverotusta koskevat verotuspäätökset. Myös oma-aloitteisen veron määräämistä koskevat päätökset, jolla Verohallinto esimerkiksi määrää verovelvollisen maksettavaksi arvonlisäveroa tai toimittamatta jätettyä ennakonpidätystä, ovat verotuspäätöksiä.

Tarkista muutoksenhakuaika aina päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta.

Oikaisuvaatimus koskee verovuotta 2016 tai aikaisempia vuosia

Jos muutoksenhaku koskee verovuotta 2016 tai aikaisempia vuosia, verovelvollisen tai muun muutoksenhakuun oikeutetun on tehtävä oikaisuvaatimus viiden vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön, kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen on tehtävä oikaisuvaatimus vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Esimerkkejä 5 vuoden määräajasta

Esimerkki
Yksityishenkilön verovuoden 2015 tuloverotus päättyi 31.10.2016. Verovuotta 2015 koskevan oikaisuvaatimuksen määräaika lasketaan vuoden 2017 alusta. Oikaisuvaatimus on toimitettava Verohallinnolle viimeistään 31.12.2021.

Esimerkki
Osakeyhtiön tilikausi on ollut 1.1.2016−31.12.2016. Verovuoden 2016 verotus päättyi 31.10.2017. Viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta on kulunut 31.12.2022. Koska 31.12.2022 on lauantai, verovuotta 2016 koskevan oikaisuvaatimuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään seuraavana arkipäivänä 2.1.2023.

Esimerkki
Perintö- ja lahjaverotuksessa 5 vuoden määräaika lasketaan verotuksen toimittamisvuotta seuraavan vuoden alusta. Perinnönjättäjä on kuollut 15.3.2015. Perintöverotus on toimitettu 11.1.2016. Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään 31.12.2021.

Tarkista muutoksenhakuaika aina päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta.

Verohallinnon aloitteesta tehtyjen oikaisupäätösten muutoksenhakuaika riippuu siitä, milloin päätös on tehty

Verotusta voidaan oikaista Verohallinnon aloitteesta, jos Verohallinto saa jälkikäteen tietoonsa verotukseen vaikuttavia tietoja. Myös Verohallinnon aloitteesta tehtyyn verotuksen oikaisupäätökseen verovelvollisen vahingoksi tai hyväksi voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle.

Muutoksenhaun määräaika on 3 vuotta tai 5 vuotta riippuen siitä, onko Verohallinnon aloitteesta tehty verotuksen oikaisupäätös tehty ennen 1.1.2017 vai sen jälkeen.

Esimerkki
Verohallinnon aloitteesta tehdyn verovuoden 2015 tuloverotuksen oikaisun päätöspäivä on ollut 15.12.2016. Muutoksenhaun määräaika on 5 vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään 31.12.2021.

Esimerkki
Verohallinnon aloitteesta tehdyn verovuoden 2016 tuloverotuksen oikaisun päätöspäivä on ollut 27.11.2017. Muutoksenhaun määräaika on 3 vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään 31.12.2019.

Tarkista muutoksenhakuaika aina päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta.

Erillispäätökset

Erillispäätöksissä ensiasteen muutoksenhakuaika verotuksen oikaisulautakunnalle on 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Erillispäätöksiä ovat muut verotusta koskevat päätökset kuin verotuspäätökset, ja ne luetellaan asianomaisissa verolaeissa.

Erillispäätöksiä ovat esimerkiksi verovelvolliseksi rekisteröintiä koskeva päätös, nimeämispäätös, toiminnan yleishyödyllisyyttä koskevat erityispäätökset, tappioiden poikkeuslupaa koskevat päätökset, lähdeveron palauttamista koskevat päätökset sekä verokorttia, lähdeverokorttia ja ennakkoperintärekisteröintiä koskevat päätökset. Erillispäätöksiä ovat myös veronkantolain sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain mukaiset päätökset.

Esimerkki
Yhtiö oli poistettu ennakkoperintärekisteristä 30.9.2017. Yhtiö sai tiedon päätöksestä saantitodistuksella 10.10.2017. Yhtiöllä oli aikaa 60 päivää tiedoksisaannista vaatia oikaisua ennakkoperintärekisteriä koskevaan päätökseen.

Muutoksenhakujärjestelmän ja muutoksenhakuaikojen yhtenäistämiseksi 1.1.2017 voimaantulleiden säännösten myötä erillispäätösten alaa laajennettiin. Tämä merkitsee sitä, että eräissä tilanteissa muutoksenhakuaika on lyhentynyt viidestä vuodesta 60 päivään. Päätöksiä, joissa muutoksenhakuaika on lyhentynyt, ovat esimerkiksi suorituksen saajan tai verovelvollisen ennakkoperintää ja lähdeverotusta koskevat päätökset, kuten verokorttia, lähdeverokorttia ja ennakkoperintärekisteröintiä koskevat päätökset, sekä päätökset, jotka koskevat tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä määrättävää laiminlyöntimaksua. Vastaavasti aiemmin voimassa olleen verotililain mukaan tehtävien päätösten, joista säädetään nykyisin uudessa veronkantolaissa, muutoksenhakuaika lyheni viidestä vuodesta 60 päivään. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi virheiden korjaamista, palautuksia ja takaisinperintää koskevat päätökset.

Takaisin ylös