Verovalitus hallinto-oikeuteen

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun verotuksen oikaisulautakunnan päätökseen saa kaikissa verolaeissa ja veroasioissa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitus tehdään siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä verovelvollisen kotikunta on. Verovelvollisen luonnollisen henkilön kotikuntana pidetään kuntaa, jossa hänellä on verovuotta edeltäneen vuoden lopussa katsottava olleen kotikuntalaissa tarkoitettu asuinpaikka (vuodenvaihteen kotikunta). Yhteisön kotikunta on kunta, jossa yhteisön kotipaikka verovuotta edeltäneen verovuoden lopussa oli. Jos olet muuttanut verovuoden aikana tai sen jälkeen, varmista toimivaltainen hallinto-oikeus asiassasi.

Arvonlisäveroa ja vakuutusmaksuveroa koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen.

Jos mikään hallinto-oikeus ei ole toimivaltainen käsittelemään valitusta, muutosta haetaan valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen.

Valittaminen hallinto-oikeuteen on maksullista. Oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa on 250 euroa (2018). Oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

Valitusaika hallinto-oikeuteen on muuttunut verovuodesta 2017 alkaen

Verovuoden 2016 ja sitä aikaisempien verovuosien osalta valitus hallinto-oikeuteen tulee tehdä 5 vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Verovuodesta 2017 alkaen valitus hallinto-oikeuteen on tehtävä 60 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista.

Verotuksen oikaisulautakunnan päätös, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika voidaan antaa tiedoksi hallintolain 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona. Tällainen tavallinen tiedoksianto tarkoittaa päätöksen toimittamista postitse tavallisella kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Toinen tiedoksiantotapa on saantitodistusmenettely. Verovelvollisen katsotaan saaneen tiedoksi saantitodistuskirjeellä toimitettu verotuspäätös saantitodistukseen merkittävän päivämäärän mukaan.

Esimerkki
Seppo valitti vuoden 2015 tuloverotuksestaan. Koska Sepon vuoden 2015 verotus päättyi 31.10.2016, lasketaan verovalitusaika hallinto-oikeuteen vuoden 2017 alusta, eli verovalitusoikeus päättyy vuoden 2021 lopussa.

Esimerkki
Jos Seppo haluaa valittaa vuoden 2017 tuloverotuksestaan annettavasta oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen, tulee Sepon tehdä valitus 60 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista.

Verovuodesta 2017 alkaen veronsaajien oikeudenvalvontayksikön, kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen 60 päivän valitusaika hallinto-oikeuteen lasketaan oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tekemisestä. Verovuoden 2016 ja sitä aikaisempien vuosien osalta veronsaajien oikeudenvalvontayksikön, kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen on tehtävä valitus vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.       

Miten verovalitus tehdään?       

Hallintotuomioistuimeen tehtävään valitukseen sovelletaan hallintolainkäyttölakia. Hallintolainkäyttölain mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä valituksen kohteena oleva päätös, todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Hallintotuomioistuimen on varattava verovelvollisen tekemästä valituksesta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemästä valituksesta verovelvolliselle tilaisuus vastineen antamiseen sekä tarvittaessa muutoksenhakijalle tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Hallinto-oikeus voi ratkaista asian asianosaista kuulematta muun muassa, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana, kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen, hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Asianosaiset voivat esittää hallinto-oikeudelle pyynnön suullisen käsittelyn järjestämisestä. Hallintotuomioistuimen on järjestettävä suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä.

KHO 2007:67

Toimitetussa jälkiverotuksessa A:n oli katsottu saaneen asunto-osakkeiden luovutukseen liittyvän voitonjakosopimuksen perusteella voitonjakoa, jota A ei ollut ilmoittanut verotuksessaan. Voitonjako oli verotettu A:n pääomatulona, minkä lisäksi A:n suoritettavaksi oli määrätty 130 000 markkaa veronkorotusta. A katsoi valituksessaan hallinto-oikeudelle, että hän ei ollut ollut tosiasiallisena sopijaosapuolena mainitussa sopimussuhteessa, vaan hänen entinen aviopuolisonsa oli A:n tietämättä käyttänyt A:n nimeä sopijaosapuolena ja väärentänyt A:n allekirjoituksia kysymyksessä oleviin sopimusasiakirjoihin. Tähän liittyen A pyysi, että hallinto-oikeudessa järjestettäisiin suullinen käsittely hänen todistajaksi nimeämänsä henkilön kuulemiseksi. Hallinto-oikeus ratkaisi asian suullista käsittelyä toimittamatta ja hylkäsi A:n valituksen pääasian osalta alentaen kuitenkin veronkorotuksen määrän 75 000 markkaan.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että verovelvollisen veronkorotusta koskevan valitusasian yhteydessä esittämää suullisen käsittelyn järjestämistä koskevaa pyyntöä hallintolainkäyttölain mukaisesti ratkaistaessa oli otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla ja sitä koskeva Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Näin ollen ratkaisun, jolla suullinen käsittely jätettiin hallintolainkäyttölain nojalla toimittamatta, tuli olla myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin, että hallinto-oikeus ei ollut voinut jättää toimittamatta A:n pyytämää suullista käsittelyä sillä perusteella, että suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja palautti asian hallinto-oikeudelle suullisen käsittelyn toimittamista varten. Verovuosi 2000.

Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan kuitenkin jättää toimittamatta, jos pääasiaa koskeva vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.

Verohallinto on antanut verovalitusasioista, joissa valituksen kohteena on Verohallinnon päätös ohjeen ”Verovalitusmenettelyä koskeva ohje”.

Takaisin ylös